Elpymisrahasto

Mihin Suomi voi enää luottaa EU:ssa?

Eurokriisi on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Kreikan ensimmäisen tukipaketin piti toukokuussa vuonna 2010 olla ainutkertainen erikoisjärjestely. Samaa vakuutettiin myös Irlannin ja Portugalin tukipakettien, Kreikan toisen tukipaketin, Espanjan pankkipaketin ja Kyproksen tukipaketin osalta.

Tukipakettien tarkoitus oli ostaa aikaa, kun selvisi että pankkien ja vakuutusyhtiöiden taseet olivat täynnä heikkojen valtioiden obligaatioriskiä. Jouduimme sitten todistamaan mitä mielikuvituksellisimpia yrityksiä tyynnyttää markkinoita.

Zombiutuva talous – kun lähdimme väärille poluille

”Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

Valtakunnankansleri ja Kustaa II Aadolfin neuvonantaja Axel Oxenstierna jäi historiaan lentävällä lauseellaan, joka ei kuulemma ollut tarkoitettu masentamaan vaan rohkaisemaan: kyllä sinä pystyt siinä missä muutkin. 

Jotenkin se silti masentaa minua. Maailman näkökulmasta tilanne on huomattavasti lohduttomampi kuin rohkaisua tarvitsevan poikasen kannalta. Erityisesti juuri nyt vaikuttaa siltä. Kesällä 2020 hallitus neuvotteli Suomen hankkeeseen, joka sitoo meidät yhteisvelkaan ja voi lopulta hajottaa koko EU:n.

EU on pelastettava, siltä itseltään

Yksi asia, joka ihmisiltä ja suurimmalta osalta ekonomistejakin tahtoo unohtua EU:n ”elpymisvälineestä” tai ”elpymisrahastosta” puhuttaessa, että se on suurin uhka EU:lle koskaan. Pelastusrahaston keskeinen ongelma on, että se hyvin todennäköisesti tulee kääntämään Euroopan maat toisiaan vastaan, jälleen kerran.

EU:n 750 miljardin euron rahastolla pyritään epätoivoisesti ja epädemokraattisesti rahoittamalla korjaamaan euron aiheuttamat talousongelmat tietyissä jäsenmaissa. Suurella todennäköisyydellä se ei tule olemaan väliaikainen eikä kertaluonteinen, mikä tarkoittaa siirtymistämme tulonsiirtounioniin.

Tavoite

Tämän sivuston tarkoitus on auttaa Suomen kansalaisia päättämään poliittisesta ja taloudellisesta tulevaisuudestaan. EU:ssa neuvotellun ”elpymisvälineen” tai pelastusrahaston seurauksena Suomi on nyt suurten ja monelta osin kertomatta jääneiden muutosten edessä.