Esteitä elpymisvälineen tiellä

Saksalainen perustuslakijuristi Benedikt Riedl on julkaissut kiinnostavan analyysin Perustuslaki (Verfassung)-blogissaan: Hän arvioi, ettei tuomioistuin tule hyväksymään kaikkia valittajien argumentteja, mutta saattaa yhtyä joihinkin niistä. Tässä tapauksessa se olisi sopusoinnussa tuomioistuimen aikaisempien päätösten kanssa.

Kanteen tehnyt Lucke ei ole kuka tahansa populistipoliitikko. Hän on entinen meppi ja makrotaloustieteen professori Hampurin yliopistosta. Yksi seikka, josta Lucke kumppaneineen valitti, koski EU:n perussopimuksen artiklaa 122. Matti Vanhanen ja Tytti Tuppurainen ovat meillä Suomessa useaan otteeseen vedonneet, että juuri tämä artikla antaisi oikeuden rikkoa artiklan 125 no bailout -sääntöä.

Lue lisää »

Hyväksy evästeet?

Kun päivittäin nettiä selatessani joudun painamaan OK tai Hyväksyn – kuvaketta lukuisia kertoja, en todellakaan lue tarkemmin, mitä hyväksyn. Ei minulla ole aikaa kompastella tiedon valtatiellä. Luulen, että se on hieman kovettanut pitämään tekstejä turhina, ja pelkään että jonakin päivänä hyväksyn jotain sellaista, mitä ikinä ei pitäisi.

Vähän samalla lailla ajattelen politiikasta. Nyt moni kansalainen on luopunut omien aivojen käytöstä ja antaa mennä. Hän luottaa, että poliitikot tietävät. Mutta havaintojeni mukaan ongelma on, että myös moni poliitikko on luopunut omien aivojen käytöstä ja luottaa siihen, että isommat pojat tietävät. Tai ainakin Macron ja Merkel tietävät. Kyllä he varmaan tietävätkin, mikä on Ranskan ja Saksan etu. Mutta onko se varmasti meidän etumme?

Lue lisää »

Mihin Suomi voi enää luottaa EU:ssa?

Eurokriisi on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Kreikan ensimmäisen tukipaketin piti toukokuussa vuonna 2010 olla ainutkertainen erikoisjärjestely. Samaa vakuutettiin myös Irlannin ja Portugalin tukipakettien, Kreikan toisen tukipaketin, Espanjan pankkipaketin ja Kyproksen tukipaketin osalta.

Tukipakettien tarkoitus oli ostaa aikaa, kun selvisi että pankkien ja vakuutusyhtiöiden taseet olivat täynnä heikkojen valtioiden obligaatioriskiä. Jouduimme sitten todistamaan mitä mielikuvituksellisimpia yrityksiä tyynnyttää markkinoita.

Lue lisää »

Tuleva fiskaaliunioni

”Kuka tahansa voi tietää. Tarkoitus on ymmärtää”.

    Väitetty Albert Einsteinin lausuma (käännös)

Esitetty EU-elvytysrahasto on kahden tavoitteen järjestelmä. Se lupaa antaa nopeaa tukea koronasta mutta myös perusongelmista kärsiville jäsenmaille (etenkin Italia, Espanja, Puola). Samalla halutaan kasvattaa investointeja erityisesti uusiin tarpeisiin kuten ilmaston ja ympäristön ongelmien hoitoon sekä mm. digitalisaation hyödyntämiseen.

Varsinkin ensimmäinen tavoite vaatii jäsenmailta välittömiä maksusitoumuksia. Se myös luo EU:lle mahdollisuuden rahoittaa menonsa velalla eikä vain välittömästi jäsenmaksuilla. Tämä mahdollisuus – muodollisesti tilapäinen, mutta käytännössä todennäköisesti pysyvä – antaa EU:lle tilaisuuden halutessaan kasvattaa menojaan merkittävästi yhteisen finanssipolitiikan merkeissä. Vaikkei asiaa vielä myönnetä komission taholta on pidettävä todennäköisenä, että elvytysrahasto nykyisellään on yhteisvastuullisen EU-finanssipolitiikan ensiaskel.

Lue lisää »

Zombiutuva talous – kun lähdimme väärille poluille

”Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

Valtakunnankansleri ja Kustaa II Aadolfin neuvonantaja Axel Oxenstierna jäi historiaan lentävällä lauseellaan, joka ei kuulemma ollut tarkoitettu masentamaan vaan rohkaisemaan: kyllä sinä pystyt siinä missä muutkin. 

Jotenkin se silti masentaa minua. Maailman näkökulmasta tilanne on huomattavasti lohduttomampi kuin rohkaisua tarvitsevan poikasen kannalta. Erityisesti juuri nyt vaikuttaa siltä. Kesällä 2020 hallitus neuvotteli Suomen hankkeeseen, joka sitoo meidät yhteisvelkaan ja voi lopulta hajottaa koko EU:n.

Lue lisää »

EU on pelastettava, siltä itseltään

Yksi asia, joka ihmisiltä ja suurimmalta osalta ekonomistejakin tahtoo unohtua EU:n ”elpymisvälineestä” tai ”elpymisrahastosta” puhuttaessa, että se on suurin uhka EU:lle koskaan. Pelastusrahaston keskeinen ongelma on, että se hyvin todennäköisesti tulee kääntämään Euroopan maat toisiaan vastaan, jälleen kerran.

EU:n 750 miljardin euron rahastolla pyritään epätoivoisesti ja epädemokraattisesti rahoittamalla korjaamaan euron aiheuttamat talousongelmat tietyissä jäsenmaissa. Suurella todennäköisyydellä se ei tule olemaan väliaikainen eikä kertaluonteinen, mikä tarkoittaa siirtymistämme tulonsiirtounioniin.

Lue lisää »

Tavoite

Tämän sivuston tarkoitus on auttaa Suomen kansalaisia päättämään poliittisesta ja taloudellisesta tulevaisuudestaan. EU:ssa neuvotellun ”elpymisvälineen” tai pelastusrahaston seurauksena Suomi on nyt suurten ja monelta osin kertomatta jääneiden muutosten edessä.

Lue lisää »