Lausuntoni perustuslakivaliokunnalle

Euroalue on elpymisväline-ehdotuksen myötä toistamassa kaava, joka on havaittu käytännössä kaikissa menneissä yhteisvaluutta-alueissa. Ne voivat edetä vain poliittiseen tulonsiirtounioniin (liittovaltioon), exit-mekanismin luomiseen tai hajoamiseen. EU:n rahasto aukaisisi tien tulonsiirtounioniin ja liittovaltiokehitykseen.

EU:n elpymisväline:
– Muuttaisi EU:n toimintaa perustavanlaatuisella tavalla unionista, johon Suomi liittyi vuonna 1994.
– Muutos olisi pitkäaikainen (vähintään noin 40 vuotta).
– Valuuttaliittojen historian valossa kyseessä olisi pysyvä muutos.
– Elpymisrahaston ratifiointi johtaisi artiklan 125 täydelliseen uudelleentulkintaan; käytännössä poispyyhkimiseen.

Näiden syiden vuoksi EU:n ehdottamasta elpymisrahastosta on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys. Käyn nyt nämä kohdat läpi yksitellen.

Lue lisää »

Tietoa valheiden sijaan

EU:n johtajat löysivät kovan väännön jälkeen sovun elpymisrahaston läpivientiä uhanneelle Unkarin ja Puolan oikeusvaltioperiaatteen vastustukselle. Periaatetta vesitettiin, mutta ilmeisesti niin, että kaikkien kasvot pelastuivat. Suomen hallitus ei luonnollisesti sano asiasta halaistua sanaa. Heidän politiikkansa rahastoasiassa on jo pitkään ollut vaikene tai valehtele.

Herätys on kuitenkin saapunut. Olemme julkaisseet, useiden taustakommentoijien voimin kootun tietopaketin elpymisrahaston vaikutuksista. Kerromme siinä mikä rahasto on, mitä se tekee, kuinka siitä voi erota ja mitä se merkitsee suomalaisille.

Lue lisää »

Kun sivistysporvari joutuu raiteiltaan

Olen joutunut viime aikoina kirjoittamaan sellaisia blogipostauksia, että oikein harmittaa. Minähän olen sivistysporvari, ja paljon mieluummin olisin maltillinen ja asettuisin eri suuntaan oireilevien osapuolten keskelle. Mieltymys on tuttu jo opiskeluvuosiltani, kun nautiskelin teoreettisen filosofian luennoista. Mikä onkaan miellyttävämpää kuin löytää kaksi äärimmäisyysajattelijaa ja asettua itse keskelle, välittävälle kannalle. Näin saimme paketoitua monta aatesuuntaa ja ilmiötä.

Ja kokoomuslainenhan on periaatteessa maltillinen nimeään myöten – sisarpuolueemme nimessä tämä on lupaus, ja sama lupaus liitetään meihin: moderaterna, moderates.

Lue lisää »

Elvytysrahaston toinen tuleminen

EU:n elvytysrahaston hyväksyminen on viime viikkoina takunnut, koska Unkari ja Puola vastustavat siihen liitettyä vaatimusta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Maiden mielestä kyse on siitä, mitä kulloinkin oikeusvaltiolla tarkoitetaan eivätkä ne hyväksy oman tulkintansa hylkäämistä. Keskiviikkona raportoitiin maiden löytäneen sovun puheenjohtajamaan Saksan johdolla.

Sopu ei muuta jo hyväksyttyä rahastosopimusta, mutta vesittää käytännössä siihen sisältyvän oikeusvaltiomenettelyn periaatteen. Menettelyä näkyvästi ajaneelle ja siitä ylpeilleelle hallituksellemme uusi tilanne on piinallinen.

Lue lisää »

Naiivi vai epärehellinen?

”Meidän täytyy elvyttää yhdessä, ja sitä varten tämä määräaikainen ja tilapäinen elvytysrahasto on luotu, ja se on tehty täysin Euroopan Unionin perussopimusten puitteissa, joten tältä osin teidän huolenne siitä, että johtaako tämä elpymisrahaston luominen liittovaltioon, niin se on turha.”

Seurasin äsken eduskunnan kyselytuntia (3.12.2020). Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen lausui edelliset sanat.

Tämä vaatii hieman analyysia. Hän esittää väitteen, että

– rahasto on määräaikainen ja tilapäinen
– päätös rahastosta on tehty EU:n perussopimusten puitteissa ja että
– tästä syystä huoli liittovaltiokehityksestä on turha.

Lue lisää »

Pitääkö Matti Vanhanen sanansa?

Kun EU:n elpymisvälineestä päästiin sopuun heinäkuussa ministerineuvoston kokouksessa, suomalaisille korostettiin, että 750 miljardin euron paketti on kertaluonteinen. EU:n tiedettiin rikkovan omia periaatteitaan, mutta katsottiin, että tilannekin on poikkeuksellinen, eikä kukaan kiistänyt, etteikö tilanne vaatisi elvytystä.

Se, että elvytetään lainarahalla, ei sääntöjen rikkomista olekaan. Sen sijaan jäsenmaiden neuvottelema toteutus, jossa nämä ottavat yhteisen velan, on vastoin EU:n perussopimuksen perinteistä tulkintaa. EU:n perussopimusten mukaan yhteisestä velasta piti nimenomaan pidättäytyä, ja jokaisen maan kuului vastata omista veloistaan (art.125), eikä budjettia rakenneta velalle (art.310).

Lue lisää »

Hyväksy evästeet?

Kun päivittäin nettiä selatessani joudun painamaan OK tai Hyväksyn – kuvaketta lukuisia kertoja, en todellakaan lue tarkemmin, mitä hyväksyn. Ei minulla ole aikaa kompastella tiedon valtatiellä. Luulen, että se on hieman kovettanut pitämään tekstejä turhina, ja pelkään että jonakin päivänä hyväksyn jotain sellaista, mitä ikinä ei pitäisi.

Vähän samalla lailla ajattelen politiikasta. Nyt moni kansalainen on luopunut omien aivojen käytöstä ja antaa mennä. Hän luottaa, että poliitikot tietävät. Mutta havaintojeni mukaan ongelma on, että myös moni poliitikko on luopunut omien aivojen käytöstä ja luottaa siihen, että isommat pojat tietävät. Tai ainakin Macron ja Merkel tietävät. Kyllä he varmaan tietävätkin, mikä on Ranskan ja Saksan etu. Mutta onko se varmasti meidän etumme?

Lue lisää »

Mihin Suomi voi enää luottaa EU:ssa?

Eurokriisi on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Kreikan ensimmäisen tukipaketin piti toukokuussa vuonna 2010 olla ainutkertainen erikoisjärjestely. Samaa vakuutettiin myös Irlannin ja Portugalin tukipakettien, Kreikan toisen tukipaketin, Espanjan pankkipaketin ja Kyproksen tukipaketin osalta.

Tukipakettien tarkoitus oli ostaa aikaa, kun selvisi että pankkien ja vakuutusyhtiöiden taseet olivat täynnä heikkojen valtioiden obligaatioriskiä. Jouduimme sitten todistamaan mitä mielikuvituksellisimpia yrityksiä tyynnyttää markkinoita.

Lue lisää »

Tuleva fiskaaliunioni

”Kuka tahansa voi tietää. Tarkoitus on ymmärtää”.

    Väitetty Albert Einsteinin lausuma (käännös)

Esitetty EU-elvytysrahasto on kahden tavoitteen järjestelmä. Se lupaa antaa nopeaa tukea koronasta mutta myös perusongelmista kärsiville jäsenmaille (etenkin Italia, Espanja, Puola). Samalla halutaan kasvattaa investointeja erityisesti uusiin tarpeisiin kuten ilmaston ja ympäristön ongelmien hoitoon sekä mm. digitalisaation hyödyntämiseen.

Varsinkin ensimmäinen tavoite vaatii jäsenmailta välittömiä maksusitoumuksia. Se myös luo EU:lle mahdollisuuden rahoittaa menonsa velalla eikä vain välittömästi jäsenmaksuilla. Tämä mahdollisuus – muodollisesti tilapäinen, mutta käytännössä todennäköisesti pysyvä – antaa EU:lle tilaisuuden halutessaan kasvattaa menojaan merkittävästi yhteisen finanssipolitiikan merkeissä. Vaikkei asiaa vielä myönnetä komission taholta on pidettävä todennäköisenä, että elvytysrahasto nykyisellään on yhteisvastuullisen EU-finanssipolitiikan ensiaskel.

Lue lisää »

Zombiutuva talous – kun lähdimme väärille poluille

”Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

Valtakunnankansleri ja Kustaa II Aadolfin neuvonantaja Axel Oxenstierna jäi historiaan lentävällä lauseellaan, joka ei kuulemma ollut tarkoitettu masentamaan vaan rohkaisemaan: kyllä sinä pystyt siinä missä muutkin. 

Jotenkin se silti masentaa minua. Maailman näkökulmasta tilanne on huomattavasti lohduttomampi kuin rohkaisua tarvitsevan poikasen kannalta. Erityisesti juuri nyt vaikuttaa siltä. Kesällä 2020 hallitus neuvotteli Suomen hankkeeseen, joka sitoo meidät yhteisvelkaan ja voi lopulta hajottaa koko EU:n.

Lue lisää »