Tuomas Malinen

On vuosi 2025, ja EU:n elpymisrahastoa ei hyväksytty

Laura Stjernvallin askel oli ripeä. Oli alkamassa kokous Finanssivalvonnassa, jonka johtokuntaan hänet oli alkuvuodesta valittu. Kevät oli parhaimmillaan ja matalien korkokenkien kopina täytti kevätaamuisen Kruununhaan säteilevät kadut. Laura pysähtyi Säätytalon kulmalle katselemaan leikkikentällä leikkiviä lapsia.

Viime vuodet olivat olleet suomalaisille, ja koko maailmalle, rankkoja mutta uuden alun siemen oli jo taimella. Suomen talouden ennustettiin kasvavan 2025 yli kuusi prosenttia, mikä tuli edellisvuoden yli viiden prosentin kasvun päälle. Kasvu oli erittäin tervetullut Suomen talouden romahdettua globaalin talouskriisin ajamana yli 20 prosenttia vuosina 2021 – 2023. Lauran mieleen muistui kevään 2021 optimismi.

Lausuntoni perustuslakivaliokunnalle

Euroalue on elpymisväline-ehdotuksen myötä toistamassa kaava, joka on havaittu käytännössä kaikissa menneissä yhteisvaluutta-alueissa. Ne voivat edetä vain poliittiseen tulonsiirtounioniin (liittovaltioon), exit-mekanismin luomiseen tai hajoamiseen. EU:n rahasto aukaisisi tien tulonsiirtounioniin ja liittovaltiokehitykseen.

EU:n elpymisväline:
– Muuttaisi EU:n toimintaa perustavanlaatuisella tavalla unionista, johon Suomi liittyi vuonna 1994.
– Muutos olisi pitkäaikainen (vähintään noin 40 vuotta).
– Valuuttaliittojen historian valossa kyseessä olisi pysyvä muutos.
– Elpymisrahaston ratifiointi johtaisi artiklan 125 täydelliseen uudelleentulkintaan; käytännössä poispyyhkimiseen.

Näiden syiden vuoksi EU:n ehdottamasta elpymisrahastosta on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys. Käyn nyt nämä kohdat läpi yksitellen.

Lausuntoni eduskunnan talousvaliokunnalle

Tiivistän tässä lausunnon, jonka annoin eduskunnan talousvaliokunnalle 16.2.2021. Minulta oli pyydetty lausuntoa EU:n elpymisvälineeseen tai -rahastoon. Keskityin lausunnossani julkisessa keskustelussa puuttuvaan kriittiseen elementtiin: valuuttaunioneiden kohtaloon.

Valuuttaunioneita on käytännössä kahdenlaisia. Ne voivat olla liittovaltion valuuttoja, kuten Yhdysvaltojen dollarialue, tai ne voivat olla yhteisvaluuttoja, kuten euro tai keski- ja läntisen Afrikan CFA-frangialue. Riippumatta, miten valuuttaliitot on perustettu, ne päätyvät aina samoihin lopputulemiin.

Yhteisvaluutta-alueet joko muuttuvat tulonsiirtoja jakaviksi liittovaltioiksi tai sitten ne hajoavat (kokonaan tai exit-mekanismin luomisen kautta osittain). Maailmanhistoria ei käytännössä tunne tähän yhtä ainutta poikkeusta.

Tietoa valheiden sijaan

EU:n johtajat löysivät kovan väännön jälkeen sovun elpymisrahaston läpivientiä uhanneelle Unkarin ja Puolan oikeusvaltioperiaatteen vastustukselle. Periaatetta vesitettiin, mutta ilmeisesti niin, että kaikkien kasvot pelastuivat. Suomen hallitus ei luonnollisesti sano asiasta halaistua sanaa. Heidän politiikkansa rahastoasiassa on jo pitkään ollut vaikene tai valehtele.

Herätys on kuitenkin saapunut. Olemme julkaisseet, useiden taustakommentoijien voimin kootun tietopaketin elpymisrahaston vaikutuksista. Kerromme siinä mikä rahasto on, mitä se tekee, kuinka siitä voi erota ja mitä se merkitsee suomalaisille.

EU on pelastettava, siltä itseltään

Yksi asia, joka ihmisiltä ja suurimmalta osalta ekonomistejakin tahtoo unohtua EU:n ”elpymisvälineestä” tai ”elpymisrahastosta” puhuttaessa, että se on suurin uhka EU:lle koskaan. Pelastusrahaston keskeinen ongelma on, että se hyvin todennäköisesti tulee kääntämään Euroopan maat toisiaan vastaan, jälleen kerran.

EU:n 750 miljardin euron rahastolla pyritään epätoivoisesti ja epädemokraattisesti rahoittamalla korjaamaan euron aiheuttamat talousongelmat tietyissä jäsenmaissa. Suurella todennäköisyydellä se ei tule olemaan väliaikainen eikä kertaluonteinen, mikä tarkoittaa siirtymistämme tulonsiirtounioniin.

Tavoite

Tämän sivuston tarkoitus on auttaa Suomen kansalaisia päättämään poliittisesta ja taloudellisesta tulevaisuudestaan. EU:ssa neuvotellun ”elpymisvälineen” tai pelastusrahaston seurauksena Suomi on nyt suurten ja monelta osin kertomatta jääneiden muutosten edessä.